“Pidämme huolta”
Kaikille vastaantuleville on sanottava koulumatkalla päivää ja ei saa lähteä kenenkään tuntemattoman kyytiin tai mukaan, opetti äitini 1960-luvulla minulle. Appiukkoni opintokirjassa (painettu v.1931) Ruskealan Vannisenmäen alakoulussa oli kouluarvosanojen lisäksi eĺämänohjeita koululapsille ja tietoa heidän vanhemmilleen mm. kulkutaudeista. Kirjassa oli myös perustiedot koululaisen terveydestä ja perhesuhteista. Opintokirja halusi olla yhdysside koulun ja kotien välillä.
Isompien lasten pitää koulumatkalla huolehtia pienemmistä ja näyttää esimerkkiä. “Jos hänen pieni ja ymmärtämättömämpi toverinsa yrittää mennä heikolle jäälle, ärsyttää koiria, heitellä pikkulintuja taikka puhelinlankoja kivillä, niin varoittaa hän tätä siitä, samoin kuin muustakin ilkityöstä.” Koulutyö kannattaa, koska se tuottaa itselle hyötyä ja vanhemmille ja opettajille iloa. Hyvä ja arvonsa tunteva koululapsi kulkee sovussa toveriensa kanssa. Hän kulkee matkansa turvallisesti tiedostaen vaaran paikat esim. liikenne (autot, hevoset ja raitiovaunut) ja heikot jäät, ja välttäen niitä. Kouluun kehotetaan menemään oikealla ajalla: ei liian aikaisin eikä myöhään. Pahan puhuminen kotona tovereista ja opettajista ei ole kannatettavaa.
Kulkutautiohjeistus käsitti seuraavat taudit: tuli-, tuhka-, iso- ja vesirokko, kurkkumätä, kuristustauti, hinkuyskä, aivokalvontulehdus, lapsihalvaus, lavantauti ja punatauti. Isorokkoa vastaan oli rokotus. Tietoa oli esimerkiksi itämisajoista, leviämismuodoista, aiheuttajasta, eristämisestä, sairaan koulusta pidättämisestä ja tautien ehkäisemisestä. Tautien ehkäisyssä korostettiin tautikohtaisesti eri asioita. Tärkeitä olivat sairaan eristäminen, huoneen, vaatteiden ja nenäliinojen puhdistus ja tarvittaessa desinfiointi, kylpy, eritteiden käsittely, veden ja maidon kiehuttaminen ja käsien peseminen. Ohjeet ja niiden noudattaminen olivat elintärkeitä.
Ehkä meidän pitäisi nykyaikanakin opettaa ja opetella kohteliasta peruskäyttäytymistä ja yhteisöllistä vastuuta toisistamme ja ympäristöstämme. Mietittävä millaista esimerkkiä näytämme. Meidän kaikkien tehtävä on edistää parhaamme mukaan omaa ja toistemme hyvinvointia, terveyttä ja hengissä pysymistä. Yksikin tekomme voi pelastaa jonkun elämän, ja joskus se voi olla sekunneista kiinni.
Paha olo ja teot kasvavat välinpitämättömyyden, puuttuvan läsnäolon ja sinisilmäisyyden maassa.
Vuoden ensimmäinen blogi 5.1.2021, terveisin Tarja Saharinen
Hyvää ja Turvallista Uutta Vuotta 2021 Kaikille !