Korona-aikaa arjessa

Kelloa on siirretty tänään tunti kesään päin.  Sää on aamusta kirkkaan kuulas ja on pikkupakkasta. Usva alkaa päivän edetessä levitä järveltä hälveten auringonpaisteeseen iltapäivällä. Hirvestäjät tulevat saaresta rantaan.

Pyhäpäivän aamussa sinällään ei ole tietoa huolista. Aamun uutiset kuitenkin palauttavat asiat mieleen: tietovuotoa, USAn vaalipropagandaa, huonoja talousuutisia ja koronaa. Koronapandemia jyllää ja tartuntoja on paljon. Pelkoa ja huolta on monenlaista omaan ja läheisten terveyteen ja talouteen liittyen.

Mikä auttaa jaksamaan ja pysymään tolpillaan ?

Yksin jääminen pelkojen ja huolien kanssa syö voimia. Huolista, omista ajatuksista ja selviytymiskeinoista on hyvä puhua jonkun kanssa. Puhuminen ja ajatusten vaihtaminen realisoi mietteitä ja auttaa löytämään itselle sopivia vaihtoehtoja selvitä ja saada voimia. Jos ei ole läheistä ihmistä, kenen kanssa puhua, niin esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran (Mieli Suomen Mielenterveys ry) puhelin on yksi hyvä vaihtoehto. Mielenterveystalo.fi  nettisivuilla on paljon tietoa ja CHAT-palvelu. Mielenterveyden keskusliiton ja Mielenterveysomaisten keskusliiton sivuilla kannattaa käydä. Päihdelinkki.fi tarjoaa paljon apua.

Erilaiset tunteet ja traumat saattavat aktivoitua tällaisina aikoina. Mielenterveyden ongelmat, psyykkinen hätä, itsetuhoiset ajatukset ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet korona-aikana. Tilanteet voivat kärjistyä kotonakin. Avun pyytämistä ei tarvitse hävetä eikä pelätä.  Erityisesti lasten takia on erittäin tärkeä saada elämä hallintaan ajoissa. Apua saa terveysasemalta, päivystyksestä  ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Hätätilassa 112:sta. Avun hakemisessa voi olla tukena joku läheinen ihminen.

Ajantasainen ja oikea tieto on tärkeää kriisiaikoina. Kannattaa seurata virallisia tiedotuskanavia esim. YLE-uutiset, valtakunnalliset sanomalehdet ja THL-sivut. Uutisia ei ole välttämätöntä seurata ihan joka hetki. Huolista saa pitää vapaata.

Arkirutiineista ja normaalista elämästä (niin paljon kuin mahdollista) kiinnipitäminen auttaa monessa asiassa. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Oma perhe, ystävät, kaverit, naapurit ja työyhteisö ovat parhaimmillaan kullanarvoinen voimaa antava verkosto.  Tapaamisissa ja kokoontumisissa voi hyvällä omatunnolla pitää kiinni alueen suosituksista ja ohjeista. On hyvä kuunnella itseään eikä tarvitse lähteä juhliin, jos pelottaa. Turvaväliä ja maskia saa pitää häpeämättä.

Korona-aikana suositellaan sosiaalista etäisyyttä, missä suomalaiset ovat jo valmiiksi hyviä. Entistä suurempi yksinäisyys on suuri vaara. Onneksi ajatuksia voi vaihtaa myös puhelimessa ja sosiaalisessa mediassa. Kannattaa ottaa yhteyttä aktiivisesti läheisiin ja tuttuihin, jos vain jaksaa. Se on tärkeää yhteydenottajalle ja sille, johon otetaan yhteyttä. Yhteydenotto voi olla päivän tai jopa viikon pelastus -joskus jopa hengen.

Palveluita saa verkossa, ja opiskella voi etäkursseilla ja webinaareissa. Mutta etäkohtaamiset eivät kokonaan korvaa inhimillistä vuorovaikutusta tunteineen, eleineen, ilmeineen ja kosketuksineen, esim. kaikki hoitotyö ei onnistu etänä. Laitoksessa tai yksin kotona asuvan ikäihmisen yksinäisyyden ja turvattomuuden lievittämiseen tarvitaan myös läheisen läsnäoloa ja kosketusta. Jääkiekkoa, sählyä ja jalkapalloa yms. ei voi harrastaa yksin eikä netissä. Ryhmän vuorovaikutus, tutustuminen ja ystävyyssuhteiden luominen on netissä vaikeampaa. Toivottavasti nuoret pääsisivät pian kokemaan nuoruuttaan turvallisemmin.

Osalla ihmisistä arki ei ole muuttunut koronan takia kovin paljon. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos taloudellinen tilanne ja terveys ovat vakaat; sosiaalinen verkosto on rajattu ja riittävä; harrastukset ovat ulkoiluun liittyviä tai esim. kirjoittamista, lukemista, käsitöitä, SOMEttamista; on mahdollisuus olla etätöissä tai muuten turvallisessa työssä. Osalla ihmisistä arki on muuttunut hankalammaksi ja osalla totaalisesti huonompaan suuntaan. Joskus tauti on voitettu, ja palaamme normaaliin tai uuteen normaaliin. Siinä meille kaikille riittää töitä. Toivottavasti pystyn omalta osaltani olemaan jonkun toisen ihmisen tukena ja rohkaisijana.

Joka tapauksessa tarvitsemme toisia ihmisiä pysyäksemme elossa ja myötätuntoisina!

Syksyterveisin Tarja

Harmaa päivä

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni blogiini “Elämänlaatua mieleen”. Tähän päivään tarvitaankin voimaa erityisen paljon, kun katson ulos ikkunasta harmaalle järvenselälle. Räntä paiskautuu maahan ja syksynlehdet kastuvat. Harmaa sää tarttuu herkästi mieleen, ja ajatusten kääntäminen positiivisiksi vaatii ponnistelua. Onneksi tänään on mahdollisuus kirjoittaa ja ajatella.

Asiantuntemukseni kohdistuu mielenterveyteen ja siihen liittyvään elämänlaatuun. Tulevissa blogeissani on tavoitteena tutkailla elämänlaadun tekijöitä, arjessa pärjäämistä sekä siihen liittyviä voimavaroja ja kuormittavia asioita eri näkökulmista.

Masennuspotilaiden puolisoita koskevassa tutkimuksessani heidän voimavarakseen nousi “uskominen tulevaisuuteen”. Tällä hetkellä mm. koronatilanteeseen liittyen, se on monen ihmisen voimavara ja toivon lähde. Ja räntäsadepäivän jälkeen aurinko taas ilmaantuu!

18.10.2020 Heinävedellä

Terveisin Tarja

elämänlaatuamieleen.fi